keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Tervetuloa Tenavataiteeseen!

Olen pitkään hellinyt mielessäni ajatusta lastenkulttuurin, taidekasvatuksen ja humanistisen kasvatuksen blogista, jossa voisi yhteisönä jakaa hyviä vinkkejä tapahtumista, kirjoista, tunti-ideoista, aatoksista ja tehtävistä aihepiiriin liittyen. Ja nyt, sairasloman kunniaksi, tartuin toimeen! Tadaa, saanko esitellä:  tässä se on, Tenavataidetta ja kulttuurikasvatusta -blogini!


Eli arvon ystävät, toverit ja kylänmiehet, kutsun teidät kaikki mukaan kulttuurikasvatuksen ihmeellisen maailmaan. Itse ainakin tuolla "kentällä" eri tavoin toimiessani löydän joka päivä mahtavia taide- ja kulttuurikasvatuksen juttuja ja ne tekisi mieli kuuluttaa heti koko maailmalle. Jos on koskaan teillä sama fiilis, niin täällä saa vinkata ja hehkuttaa!

Eli skaala on laaja, kunhan pitäydytään teemoissa, jotka koskevat jollain tavoin kasvatusta, ohjausta ja koulutusta ja mieluusti humanistiselta tai taiteelliselta alalta, koska ne ovat allekirjoittaneenkin viitekehykset.



Ja vielä muutama sana siitä, kuka tätä blogia oikein rustaa ja millä valtuuksilla. Eli olen vajaa kolmekymppinen fil.maisteri, opettaja ja museolehtori Tampereelta ja olen jo vuosia tehnyt eri tavoin lastenkulttuuria ja opetustyötä.

Kokemusta on kertynyt ensinnäkin peruskoulu- ja lukio-opetuksesta, aineina pääsääntöisesti historia ja uskonto, mutta vaihtelevasti olen kyllä opettanut muitakin humanistisia aineita filosofiasta äikkään. Lisäksi olen tehnyt sanataideohjaajan töitä mm. Viita-akatemiassa, Sanataideyhdistys Yöstäjässä, Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, Sastamalan Kirjasilla ja Nuoren voiman liiton Sulkasato-kirjoittajakoulussa. Niiden ohella olen toteuttanut draamakasvatusta ja tehnyt teatterihommia, alkaen Naantalin Muumimaailman lasten teatterista.

Myös museopeda on lähellä sydäntäni ja tällä hetkellä työskentelen päätoimisesti Työväenmuseo Werstaalla museolehtorina, jossa työnkuvani on suunnitella opetusta ja toimintaa lähinnä ammattiopiskelijoille, mutta monesti myös laajemmallekin lapsi- ja nuorisokunnalle.

Siviilissä lastenkulttuuria tuo perheeseemme kolme ja puolivuotias Seela-tyttö ja myös mieheni tekee työtä musiikkikasvatuksen puolella eri ikäisten parissa. Kesällä perheemme täydentyy uudella kulttuurin suurkuluttajalla, kun Seelan kauan odotettu pikkuinen sisko tai veli saapuu. 


Lastenkulttuuri ja kasvatus on siis minulle varsin laajan perspektiivin asia, mutta kaikessa tässä minua kiinnostaa aina lapsen ja nuoren kasvaminen ja kehittyminen kulttuurin, taiteen ja humanistisen perinnön avulla. Ja näitä lähdetään nyt tässäkin blogissa syväluotaamaan, tutkimaan ja tarkastelemaan, toivon!


Tervetuloa mukaan!
                     Karoliina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti