Lastenkirjalöytöjä alennuslaareista

Kirjakauppojen alennusmyynnit vetelevät viimeisiään ja tarjoavat loppualen rytäkässä aikamoisia alennuksia. Lastenkirjoihin hullaantuneena tulen aina tehneeksi uusia hauskoja löytöjä ennestäänkin jo pursuilevaan lastenkirjahyllyyn, varsinkin kun on helppo vakuutella itselleen että niitä tarvitsee jo ihan ammatillisestikin... :)

Tänä vuonna kassiin putkahtivat Suomalaisen ja Akateemisen alennuksista Minttu morsiusneitona, sillä Harjanteen kirjat vetoavat meillä äitiin ja tyttäreen, sekä Viidakkotanssi – Tutkimusmatkaaja Rafael Karsten Ecuadorissa, joka on kulttuurimaantieteilijä Markku Löytösen kiinnostavaa ja haasteellista kuvitettua lasten tietokirjasarjaa suomalaisista  löytöretkeilijöistä.

Tätä SKS:n kustantamaa sarjaa saa enää harvoin ja olen pyrkinyt aina kerämään mukaan puuttuvan osan jos jostain löydän. Tällä kertaa onni oli myötä ja sain Akateemisen loppualeesta tämän puuttuvan palasen vitosella! 






Viimeisenä ostovinkkinä viime hetken alennuksiin mainittakoon museopedagogiikan suomalaisen uraanurtajan Marjatta Levannon mahtava ja hurja Taivaallinen suurperhe, jota löytyi molempien isojen kirjakauppojen alennuslaareista pienellä summalla. Kirja on huikean viisas ja kaunis johdatus eri maiden myyttien ja uskontojen kuvastoon. Taidematka on kirjoitettu tarinaksi ja sitä siivittää Julia Vuoren veikeä kuvitus. Ei ihan pienille, sillä sen verran hurjia kuvia esimerkiksi eri maiden paholaisista kirjassa vilistää, mutta vitos-kutosluokkalaisesta eteenpäin tämä teos iskee tiedonjanoiseen mieleen.

Lorupiirejä ja värikylpyjä!

Viimeksi kirjoittelin vauvaharrastuksista, lähinnä muskarien kirjoa pohtien, mutta vielä vähän saman aiheen tiimoilta ajattelin jatkaa... Nyt on nımittäin JUURI oikea hetki hankkia vielä kivaa tekemistä vaavin kanssa kevätpäiviin, sillä suurimpaan osaan vauvaharrastuksista ehtii vielä ilmoittautua mukaan!


Koska meidän puolivuotias on jo niin veikeässä iässä, että nauttii selvästi aktiviteeteistä ja uusista elämyksistä, niin tuumasin käydä ainakin Lastenkulttuurikeskus Rullan Vauvojen kulttuurikuussa, joka tarjoaa perheen pikkaisille vauvojen nukketeatteria sekä loru-, väri- ja rytmikylpyjä! Kuulostaa houkuttavalle! Ja hei, ilmoittautuminen alkaa viikon päästä!

Ja jos muskarit ei tunnu omalle, niin miten olisi koko kevään kestävä loruttelu pienokaisen kanssa? Tampereella sitä tarjoaa Kansalaisopisto Ahjola yhteistyössä Sanataideyhdistys Yöstäjän kanssa: 4-12kk ikäisten pikkaraisten lorupiiri kokoontuu kerran viikossa köröttelemään ja kuiskuttelemaan ja mukaan saa vinkkejä siitä miten jatkaa loruttelua kotonakin! Ja tiedänpä varmasta lähteessä että vielä mahtuu mukaan jos ripeästi ilmoittautuu... :) 


Muissakin kaupungeissa voi harrastaa samoja lajeja, googlailemalla saa helposti selville onko oman kodin lähellä vastavaa tarjolla. Esimerkiksi värikylpyyn pääsee keväällä vauvan kanssa ainakin Porin lastenkulttuurikeskuksessa sekä Oulun Kulttuuritalo Valveessa. Lorupiirejä vauvoille löytyy puolestaan esimerkiksi Oulunkylän kirjastolta kerran kuussa ja Kuopionkin kansalaisopistolta saattaa vielä löytyä paikkoja tämän kevään uutuuden parissa.

         Rohkeasti kokeilemaan ja katselemaan, vauva taatusti nauttii mistä tahansa yhteisestä hetkestä!

Monenlaiset muskarit

Ilmoittauduttiin kevääksi vaavin kanssa Flamencoyhdistyksen flamencomuskariin, kiinnostuksella odotan mitä tulevan pitää, aiemmin itsekin kun olen tuota ihanaa lajia harrastanut. Saako mukelot kastanjetit kouraan vai miten rytmejä lähestytään? :)

Esikoisen kanssa en koskaan muskareissa käynyt, jotenkin tuumasin että kun mies on muusikko niin meillä ääntä ja rytmiä riittää muutenkin. Nyt kuitenkin päätin että täytyyhän tätäkin lajia kokeilla, muskarin toiminta kun kuitenkin on kovin erilaista kuin kotona tapahtuva musisointi. Ja ihan puhtaasti uteliaisuus asiaan vaikutti myös!


Muskari etsiessä törmäsin siihen kiinnostavaan seikkaan, että seurakunnan tai kansalaisopiston järjestämä perusmuskari ei enää "riitä", vaan tarjolla on ainakin täällä Tampereella monenkin sorttisia teemallisia tai eri tahojen järjestämiä muskareita.

Näin äkkiseltään muistan nähneeni ainakin maailmanmusiikkimuskarin, venäjänkielisen muskarin, sisarusmuskarin sekä tietysti tämän flamencomuskarin. Myös järjestäjätahoja on lukuisia, esimerkiksi monellakin musiikkiopistolla on omansa. Kiintoisa ilmiö ja ehkä ihan hyväkin, että tarjoajia on monia, kunhan taso pysyy hyvänä ja hinnat kohtuullisena.

                                                                   Onkohan ilmiötä muissakin kaupungeissa havaittavissa?

Musaa matkalla

Postipoika toi vielä yhden joululahjan, Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun uutukaisen Pieni ja soma. Eilen sitten ajomatka Poriin kuunneltiin Ammuuta, joka on tälläkin levyllä laadukasta, hyvällä tavalla aika perinteistä lastenmusaa. Kaunista ja hilpeää, turvallista ja tuttua. Hienoja helmiä levyllä on esimerkiksi kauniisti maalaileva ja rauhoittava avausbiisi Sateen tanssi.

Perään luukutettiin perheemme pitkän ajan suursuosikkia Orffeja (ennen kolmikko tunnettiin niemllä Tohtori Orff ja Herra Dalcroze), joilta oli tällä kertaa matkalevyksi valikoitunut jo 2008 ilmestynyt Ihmekolmoset vauhdissa.
                                               
                                               

  Orffien keikkameno on aina ollut ihan huikeaa, pikkuväki hyppii tasatahtia ja meno voittaa monet aikuistenkin rokkikeikat, mutta eipä bändi levylläkään ikinä kylmäksi jätä. 


Yhteenvetona todettakoon että jokaisen vähänkin pidemmän automatkan pelastus on aimo annos hyvin tehtyä lastenmusaa, semmoista jota aikuistenkin korvat jaksaa kuunnella!